maanantai 11. huhtikuuta 2011

Matkaväsymyksen kautta uusiin matkasuunnitelmiin.


Viime viikko oli tylsä, laiska ja hiljainen, pientä kaipuuta kotikuvioihinkin oli havaittavissa. Selvästikin alkaa parin vuoden matkalaukkuelämäkiintiö täyttyä vähitellen, ja muutenkin jo kaipailee jotakin järkevää tekemistä.  Itävalta on edelleen mahtava, ei sillä.

Lauantaina sain vängättyä itseni parin tunnin tsempin keräämisen jälkeen pyöräilemään ulos aurinkoon. Kuchlin läheltä, ehkä noin 15km:n päästä kotoa, löytyi vuorentynkä, jonka kävin kiipeämässä ylös. Luulin reitin olevan kiertoreitti Gollingiin, mutta nähtävästi olin taas ottanut jonkun risteyksen alhaalla väärin, ja ylhäällä oli taas todettava, että siihen se nyt sitten loppui. Vaan eipä tuo haitannut. Oli ihana fillaroida hiljaisella mäellä, melusaasteesta on saanutkin täällä nauttia ihan tarpeeksi. Liikennettä on paljon.


Sunnuntaina leikin turistia Salzburgissa ja löysin taas kaikenlaista uutta kivaa, kuten vanhan kaupungin piilossa olevan hautausmaan, aivan käsittämättömän siistin kiipeilypuiston ja varmaan jotain muutakin, mitä en nyt tähän hätään muista. Ei kun niin, sattumalta löysin Mozartin asuintalon – sehän on jokaisen turistin pakollinen valokuvanaihe täällä. Sen synnyintalon lisäksi tietenkin. Kiipeilypuisto vei kuitenkin voiton jopa Mozartin taloista – Mönchsbergin yhdelle kallioseinämälle oli tehty n. 6-7 kiipeilyreittiä, joita ilmeisesti kuka tahansa sai mennä kokeilemaan. Varusteet oli valmiina odottamassa. Lisäksi viihdykkeenä oli boulderointikiviä, lapsille kaikenlaisia kiipeilytelineitä ja mm. ns. tasapainoilunaruja, joilla kävelemistä on kyllä käytävä testaamassa vielä joku kerta. Todella siisti koko perheen ulkoilupaikka! 

Mirabellgarten
Müllner Schanze
Keskiviikkoaamuna pääsen vaihteeksi uusiin maisemiin, kun lähden katsomaan, mitä Münchenillä on annettavaa. Tarkoituksena on kierrellä tärkeimmät nähtävyydet, shoppailla, käydä keikalla ja torstaina mahdollisesti tehdä pieni retki ihan lähellä sijaitsevaan Dachauhun. Siellä toimi aikanaan keskitysleiri, joka toimi prototyyppinä muille keskitysleireille. 

Keskiviikkona aloitan myös 2,5 viikon mittaisen pääsiäisloman. Tänne tullessa kahden viikon pääsiäisloma oli pieni vitsin aihe – eihän nyt kellään voi olla kahden viikon pääsiäislomaa! Niin, paitsi näillä katolilaisilla, joita itävaltalaiset siis valtaosin (78 %) ovat. Venetsian reissun jälkeen kaksi viikkoa on kuitenkin tuntunut toisessa mielessä vitsiltä; paluumatkalla uppoavasta kaupungista juttelin samassa junakopissa matkustaneen brittipojan kanssa, joka kertoi olevansa parin viikon Euroopan kiertueella – heillä kun oli tuolloin menossa viiden viikon pääsiäisloma. Aivan, minullakin vähän leuka tipahti.


Pääsiäisloman ensimmäiseksi viikoksi saan vanhempani näihin maisemiin, viikonlopulle ilmeisesti vierailijan ja vaellusseuraa Innsbruckista, ja jälkimmäiselle viikolle pitäisi keksiä parin päivän reissu jonnekin. Mielessä pyörii lähinnä Wien, Praha, Budapest ja Zürich. Tai ehkäpä yllätän itseni ja lähden Pariisiin.

Touko-kesäkuussa olisi toiveissa käydä katsastamassa vielä edellä mainitun must see-Wienin lisäksi mm. Graz, Villach, innsbruck ja tietysti kaikki kivat pienet vaelluskylät tässä noin 100 km:n säteellä. Lisäksi Rooman loma on jo melkein varattu, ja muutaman päivän loma Pohjois-Italiassa Gardajärvellä houkuttelisi myös kovasti. Onneksi jotain voi kuitenkin jättää tulevaisuudellekin, vaikka kaikki olisikin nyt tässä lähellä ja suht edullisesti tavoitettavissa. Ähkyhän siinä tulee, jos pitää kaikki änkeä pariin kuukauteen. 


2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onpa siellä tosi loistelias kevät!
Mahtavan näköistä on. Toivottavasti kukat kukkivat vielä loppuviikolla!

Anonyymi kirjoitti...

Kivat kontrastit tuossa toiseksi ylimmässä kuvassa, jäin tuijottamaan. t: exceliä pakoileva veljesi