Täällä ollaan, Salzburgissa. Tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin Puch bei Halleinissa, noin 12 km Salzburgin keskustasta. Vähän niin kuin Salzburgin Vaajakoskella siis, mitä nyt ehkä hivenen komeammat maisemat kuin tuossa Jyväskylän itäisessä kaupunginosassa. :) Saksan rajalle matkaa taitaa tulla vain jokunen hassu kilometri. Kämppä on Fachhochschulen yhteydessä Campus Ursteinilla; ihan mukava ja erittäin hyväkuntoinen yksiö. Valitettavasti asun 1. kerroksessa maantasolla, joten maisemia ympäröivistä hulppeista vuorista ei ole tarjolla.
Salzburg on ottanut vaihtarit lämpimästi vastaan; päivisin mennään kevyesti plussan puolelle ja aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Äsken kävelin keskustan suunnalta kotiin ja totesin, että t-paita ja paljaat sääret olisi ollut kelinmukaista pukeutumista. Kun on koko talven palellut ja pukenut sen seitsemän kerrosta vaatetta päälleen aina ulos astuessaan, on hieman totuttelemista yhtäkkiä kulkeakin kevätkamoissa. Aavistelen kuitenkin, että sopeudun vallitsevaan tilanteeseen kohtuullisen hyvin ;)
 |
| Matkalla keskustasta Puch'iin. |
Kaikki on keskiviikkoisen saapumisen jälkeen sujunut hyvin. Ensimmäinen päivä toki oli ehkä odotettuakin kamalampi kaikkine kamojen roudailuineen ja kiukkuisine bussikuskeineen, eikä oma väsymystila ainakaan auttanut asiaa. Eilen ja tänään on hymyilyttänyt jo huomattavasti enemmän, vaikka päivät ovat menneet lähinnä virastoissa juostessa ja leimoja erinäisiin papereihin haaliessa. Virastoissa saa näemmä tottua siihen, että jos et ihan tarkalleen tiedä, miten hommat sujuu ja mitä nimmaria ja leimaa pitäisi missäkin paperissa olla, saat hieman huvittuneita ja ”oletkovähänpässi”-tyyppisiä katseita osaksesi, mutta hymyllä ja mahdollisimman viattoman kuuloisilla ”oh, I didn’t know that”-lausahduksilla niistä on ainakin tähän asti selvinnyt. Ihmiset ovat ystävällisiä, jotkut jopa todella avuliaita, ja enkulla pärjää kiitettävästi. Kaupunki itsessään on mielettömän komea ja silmä lepää niin vuorimaisemissa kuin kauniissa, vanhoissa rakennuksissakin.
 |
| Salzach-joen rantaa torstain auringossa |
Muut erasmuslaiset ovat itselleni vielä pieni mysteeri – asun täällä hevonkuusessa, missä ei kai muita vaihtareita paljoa liiku, joten kämpillä ei ainakaan tule heihin tutustuttua. Muutenkin olisi kannattanut saapua mestoille jo heti maanantaina, niin ei olisi jäänyt kaikista alkutreffailuista paitsi. No, näillä mennään ja ensi viikolla helpottunee, kun luennot alkavat ja jo muodostuneet ryhmittymät pakostakin vähän hajoavat. Suomalaisia täällä on lisäkseni ainakin yksi tyttö, muu porukka tuntuu olevan aika lailla kaikkialta maailmasta. Saksaa puhuu moni ärsyttävän hyvin ja oletuksena tuntuukin olevan, että jokainen pärjää maan kielellä. Kieltämättä into kielen uudelleenopiskeluun on itselläkin aika kova, kun huomaa, miten hyvin ymmärtää suht hitaasti puhuttua hochdeutsch’ea (Itävallan saksastahan ei sitten saakaan mitään selvää) ja miten sanoja muistuu mieleen, kun kieltä kuulee ja näkee jatkuvasti. Italian Grundstufe 4 -kurssillekin vähän vahingossa tänään alustavasti ilmoittauduin, toivottavasti pääsen ensimmäiseltä varasijalta mukaan porukkaan!
Kohta aloittelemaan viikonloppua pyörän selässä omaan kylään tutustuen.
Viele Grüsse aus Salzburg!
