Jenner, 1874

Torstaina tuli valloitettua yksi uusi vuori, kun poikkesin Jennerille Berchtesgadenin kansallispuistoon. Alkuperäinen, kohtuullisen kunnianhimoinen, suunnitelma oli fillaroida vaelluksen lähtöpaikalle Königsseelle täälläkin aiemmin mainitun Rossfeldin panoramatien kautta. Aamuysiltä kolmenkympin helteessä Bad Dürrnbergin uuvuttavaa nousua polkiessani kuitenkin reisistä loppui vauhti ja keuhkoista happi jo niin aikaisessa vaiheessa, että päätin oikaista Salinenweg –pyöräreitin kautta. Kiva valinta – heti tuli eteen sellainen tömpäre, että ensimmäistä kertaa täällä jouduin nöyrtymään ja taluttamaan. Sitten hetki tasaista ja 24 %:n lasku jyrkkine, näköesteisine kurveineen alas Unterauhun. Phuuh.

Königsseellä puolentoista tunnin fillaroinnin jälkeen pyörä parkkiin ja lenkkarit jalkaan. Jennerbahnille oli tunkua, vaellusreitille sen sijaan ei ja ensimmäiset puoli tuntia sainkin pelätä hiljaisen kansallispuiston puskissa lymyileviä petoja. Sitten ohitin muutaman ihmisen ja Königsbachalmille saavuttuani alkoi vastaan lappaa sellainen määrä ihmisiä, että grüss gottien toivottaminen jokaiselle alkoi tuntua työläältä. 

Königsbachalm

Königsbachalmin jälkeen maisemat vähitellen avautuivat, ja ehkä vajaa tunti ennen huipun saavuttamista vaellusmaisemat alkoi näyttää sellaisilta, mistä minä eniten nautin. Hillittömän kaunista. 

Nousua Jennerille

Jennerin huipulla oli odotetusti melkoinen tungos, mutta pitihän siellä käydä. Sieltä katselin viereiselle kukkulalle, joka näytti niin vastustamattomalta, että en voinut jättää väliin.

Huipulla, 1874m. Alhaalla Königssee.

Ja hyvä etten jättänyt. Katsokaa itse. Olisihan siellä istuskellut ja ihmetellyt pidempäänkin.

Taakse jää Jenner, kohti Hoher Göllin seinämää

Pian tämän kohdan jälkeen tuli edessä näkyvän kaltainen seinämä eteen, (kiipeily)reitti olisi jatkunut Hoher Göllin huipulle -  jätin väliin.

Maisemaa Berchtesgadenin suuntaan. Keskellä näkyvä tömpäre Grünstein.

Jenner, Watzmann, Lotta

Alas oli mentävä kohtuullista vauhtia, sillä kuten kuumasta ja painostavasta kelistä oli voinut koko päivän aistia, oli illalla odotettavissa ukkosta. 

Berchtesgaden, taustalla Untersberg

Fillarimatkan kotiin seitsemäntuntisen patikoinnin päätteeksi tein Marktschellenbergin ja Grödigin kautta ennätysvauhdissa kevyessä sateessa ja juuri asuntolan ulko-ovea avatessani yläpuolelta alkoi kuulua lähes koko seuravaan yön kestänyt hervoton jytinä. Hyvä ajoitus, jälleen kerran.