Itävaltalainen viikonloppu

Viikonloppuna tuli avattua sekä patikointi- että pyöräilykausi. Lauantain patikointiretkelle meitä vaihtareita lähti lopulta 9, ja määränpäänä oli siis Fuschlsee tuossa aivan naapurissa. Retkeä oli järjestämässä unkarilaispoika, joka oli sitten tehnyt ihan reittisuunnitelmatkin. Odotin ennakkoon ehkä jotakin muuta kuin asfalttitiellä tai järven rannassa kulkemista, mutta pääasia tietysti, että pääsi tutustumaan uusiin ihmisiin! Fuschlsee oli ihan nätti paikka, joskaan ei itselleni suoranaisesti mikään valtaisa elämys.

Sunnuntaiaamu valkeni pilvisenä ja sumuisena, mutta lähdin siitä huolimatta yrittämään fillarilla Gaisbergille (1 288m). En ollut kai hirveästi ajatellut mihin ryhdyn, sillä jossain määrin yllätyin, kun Elsbethenin kaupunginosaan noin vartin pyöräiltyäni Gaisbergille vievä tie lähti nousemaan jo ensi metreistä alkaen miehekkään jyrkästi ylöspäin. Parin sadan metrin jälkeen sydän hakkasi jo hullun lailla, ja olin aika vakuuttunut, että tänään ei kovin korkealle nousta. Aika nopeasti hommaan kuitenkin taas tottui ja kroppakin lämpeni mukavasti, ja 2-3km:n jälkeen pahin nousuosuus oli jo selätetty. Ylhäällä keli vaikutti melkoisen viileältä eikä maisemiakaan näkynyt käytännössä lainkaan. 

N. 9km nousua takana

Hieman helpomman osuuden jälkeen tie lähti taas kelpo nousuun ja kun lopulta pääsin noin yhdeksään kilometriin ja kyltti sanoi huipulle olevan matkaa vielä vitonen, tein aavistuksen katkerana u-käännöksen ja suuntasin laskuun. Alamäki tarjosikin sitten kylmempää kyytiä kuin koko mennyt talvi tunturi-Lapissa yhteensä, ja olin jo puolivälissä laskua ihan tyytyväinen luovuttamispäätökseeni. Joskus paremmalla säällä uusi yritys!

Iltapäivällä kävin palauttelemassa kaupunkikävelyn merkeissä Mirabell-puistossa ja Mönchsbergillä. Jälkimmäinen paljastuikin vielä monin verroin upeammaksi paikaksi kuin mitä olin parilla hätäisellä ensivilkaisulla aiemmin todennut.